Näytetään tekstit, joissa on tunniste siunaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siunaus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Hampaat irvessä höyhensaarille

Iltahetki on tietysti rauhoittumista varten, jotta nukkumatti heittäisi unihiekan lempeästi ja uni tulisi nopeasti. (Tekikö muuten joku muukin lapsena siten, että peitti äkkiä silmät ennen kuin Pikku Kakkosen lopussa se DDR:stä tullut Nukkumatti ehti heittää hiekkaa? Mä tein.)



En usko että meidän perhe on poikkeus siinä, että aina ei mene ihan putkeen se rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa. Tällä hetkellä suurimpia haasteita on hampaiden harjaus. Kaihoten muistan aikaa, jolloin lapsi piti sitä jännittävänä ja hauskana juttuna. Nyt tyttö inhoaa tapahtumaa, puree harjaa, syljeskelee ja lopuksi yleensä karjuu, huutaa ja kiemurtelee. Monenlaista hauskaa oheistoimintaa olemme yrittäneet virittää, lauluja ja huomion suuntaamista muualle. Myöskään (yllätys!) järkiperustelut hampaiden harjauksen tärkeydestä tai esteettisistä näkökulmista ei ole vielä auttaneet asiaa. Emme siis varsinaisesti kisaa miehen kanssa siitä, kumpi saa illalla hampaiden harjaus-ohjelmanumeron kontolleen. Jos teillä on jotain vinkkejä, miten saa 1,5-vuotiaan suosiolla suostumaan harjaukseen, niin kertokaa! Se vinkki, että lapsen hampaat kannattaa harjata niin että lapsi makaa, ei todellakaan toiminut ainakaan meillä.




On meillä onneksi sitten kivojakin iltarutiineja. Yhdessä pötköttely, iltavirren laulaminen ja unilelujen järjestely ovat mukavia koko perheen juttuja. Lapselle tuntuu olevan tärkeää, että asiat menevät aina samassa järjestyksessä. Usein lapsen nukahtamista helpottaakseni luettelen yksitoikkoisella äänellä lähipiirin ihmisiä ja tietenkin myös koiria, jotka ovat jo menossa nukkumaan. Pidän sitä jonkinlaisena läheisten siunauksena, meille tällä hetkellä sopivana iltarukouksena, josta täällä jo aiemmin kirjoitettiinkin.




Johanna, jonka mies otti nämä upeat kuvat meidän vessassa :)