Viime viikonvaihteessa uudet naapurimme houkuttelivat meidät
mukaan Luontokoulu Naakan järjestämälle linturetkelle Helsingin Vanhankaupunginlahdelle.
Pakkasimme reppuun eväät ja vaihtovaatteet ja huristelimme bussilla halki
hiljaisen kaupungin.
Retkellä tutkittiin heräilevää luontoa luupilla,
kiikaroitiin lintuja ja opeteltiin lintukirjan avulla lajeja. Jokaiselle
varattiin ihan omaa aikaa ja rauhaa keskittyä kuuntelemaan ja huomaamaan. Kohta
kuusivuotias tyttäreni innostui erityisesti puhaltamaan puiden silmuille
kasvuvoimaa. 
Luontoretkellä käytettiin Luontoliiton Kevätseuranta –materiaalia. Sen voi tulostaa kätevästi netistä. Meidän seurantavihkoon on merkitty bongatuksi jo leskenlehdet, koivun silmut, västäräkki ja nokkosperhosen sijaan sitruunaperhonen. Muurahaisten touhuja on hauska seurata suurennuslasilla, se tuntuu lievittävän lapsen ötökkäkammoa.
Itse ilahduin tämänaamuisesta pääskysten kirkunasta kotipihallamme. Kesä on siis täällä!
Eilen hakiessani lasta päiväkodista kuulin hänen neuvovan uusille ystävilleen, miten kevättä edistetään: ”Tietysti voisi kaivaa puroja, mutta paremmin se kesä tulee, kun puhaltelee silmuille lämpöä”. Piikkisen ruusupuskan keskellä puhkui ja puhisi viisi pipopäistä menninkäistä.
Henna Äm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti