Olin jotenkin kuvitellut, että viisikuisen vauvan kanssa iltapuuhat alkaisivat olla jo jokseenkin rutinoituneita. Illat sujuvat kuitenkin edelleen varsin vaihtelevasti. Toisinaan poika on nukahtanut yöunille jo viiden-kuuden maissa, suoraan "päiväunilta", ja nukkunut kellon ympäri. Toisinaan taas valvotaan melkein puoleen yöhön lukuisista rauhoitteluyrityksistä huolimatta.
Levottomina iltoina vauvan rauhoittelussa, iltatoimissa ja nukutuksessa vierähtää aikalailla koko ilta. Kylvetään ja hoidetaan muut iltatoimet. Sitten lauleskellaan tai kuunnellaan tuttua unimusiikkia ja kanniskellaan vauvaa pitkin kotia. Viime aikoina myös vauva on alkanut lauleskella yhä enemmän omia unilaulujaan. Välillä testataan rauhoittaisiko imetys ja äidin syli pienen miehen. Toisinaan jokin vaivaa pientä, eikä uni tule, vaikka selkeästi jo kovasti nukuttaisi. Jossain vaiheessa sitten tainnutaan isän syliin tai äidin rinnalle.
Harmillisen usein illat ovat hankalampia juuri silloin kun itse toivoisi vähän omaa aikaa. Ensimmäinen yö vieraassa paikassa, paljon äksöniä sisältänyt päivä tai myöhäiset iltavieraat saattavat tietää haasteellisempaa iltaa.
Olisi kiva kuulla, miten teillä on vauvan iltarutiinien luominen sujunut? Mitä kannattaa kokeilla rauhallisempien iltojen ja öiden toivossa?
Ihmeellistä on se, että riippumatta siitä, onko yöllä nukuttu kuusi vai kaksitoista tuntia, aamulla herättäessa hymyillään yhtä aurinkoisesti ja puhkutaan energiaa, kunnes taas parin-kolmen tunnin päästä sammutaan päiväunille.
Näyttäisipä omakin aamunaama enemmän tältä!
Henna Aa
1 kommentti:
Ihana aamuhymy! Tästä tulee hyvä viikko, kiitos!
Lähetä kommentti