Kun luin Antin viimeisintä bloggausta kipeän lapsen nukutusvinkeistä kauhistuin tiedosta, että tilastojen mukaan alle kolmivuotiaat suomalaislapset sairastavat kymmenen flunssaa vuodessa. Siis apua! Ja ei voi olla totta! Kuulostaa ihan kauheelta!
Toiveikkaana ajattelin, että meidän poika on varmaan saanut kohtuullisen hyvän vastustuskyvyn flunssaa vastaan, kun olin itse kaameessa taudissa ja täysin ilman ääntä synnytyksessä. Kätilö kertoi, että ei tarvitse pelätä että flunssa tarttuisi vauvaan, koska sille menee vielä kohdussa vasta-aineita. Kaikki sujuikin onneksi hyvin ja voimme molemmat olosuhteisiin nähden mainiosti synnytyksen jälkeen.
No, nyt on sitten meillä vauvan ensimmäinen flunssa päällä. Vaikka se onkin ikävää, niin toistaiseksi ei onneksi ihan kauheeta kuitenkaan. Varsin hyväntuulista on meininki ihme kyllä, vaikka välillä ei meinaa silmät aueta, kun on niin paljon rähmää ja olo on varmaan vähän tukala. Ryömimistä jaksaa treenata hiukan vähemmän ja hyppimistuokion jälkeen tuli uni tavallista nopeammin. Uni on ollut ainakin tähän mennessä se paras ja myös ainut lääke. Äidilläkin on hyvä syy levätä enemmän, kun päiväunilla kaivataan useammin äidin syliä, kun köhiminen häiritsee unta. Jospa selviäisimme tästä vähällä ja vauva toipuisi ainakin ennen ensi viikon reissuun lähtöä.
Kovasti toivoisi, että ei ihan kymmentä flunssaa tarvitsisi vuodessa pienen sairastella. Mitenköhän niitä oikein pystyisi välttelemään? Onkohan jotain keinoja, millä vauvan vastustuskyky vahvistuisi?
Henna Aa
3 kommenttia:
Ihmisellähän on kahdenlaista vastustuskykyä: synnynnäistä ja hankittua.
Synnynnäinen immuunijärjestelmä on jo vauvoilla vakiovarusteena. Synnynnäisiä puolustusmekanismeja ovat esimerkiksi ihon mikrobeja läpäisemätön rakenne ja mahalaukun happamuus.
Hankittua vastustuskykyä kerätään nimenomnaan sairastamalla, vaikkapa nyt sitten niitä flunssia. Altistuminen taudinaiheuttajille "opettaa" elimistöä (soluja). Opitut puolustusmekanismit muistavat aikaisemmin kohtaamansa pöpöt ja osaavat heti valita sopivan puolustautumiskeinon juuri niitä vastaan. Taudinaiheuttajia kohdatessa jokaiselle muodostuu oma yksilöllinen puolustusjärjestelmänsä, eli siis se vastustuskyky.
Eli vaikka ne flunssat on pienillä kurjia, niin niitä tarvitaan, jotta vastustuskykyä saataisiin.
Jokaiselle pienen lapsen vanhemmalle toivon ymmärtäväisiä työnantajia. Poissaolopäiviä kun väkisinkin kertyy pienten lasten sairastellessa.
Vauvankin kädet kannattaa pestä aina kotiin tullessa (omista nyt puhumattakaan). Ja katsoa vähän mitä kaikkea se vauva suuhunsa laittaa: ei lattialla pyörinyttä tuttia/lelua huuhtomatta suuhun. Rela- tai gefilustipat kai vahvistavat vastustuskykyä.
Taitaa olla melko väistämättömiä nämä pienet sairastelut. Ja kaikenlaista tosiaan menee suuhun koko ajan. Sen lisäksi päristely on tietysti kova juttu, joka tehokkaasti levittää pöpöjä eteenpäin.
Lähetä kommentti