Extreme kotoilua

Tervehdys neljän seinän sisältä! Tällä kertaa jumitamme sisällä aurinkoisesta kelistä huolimatta flunssan vuoksi. Kodin merkitys on muuttunut hurjasti lapsen myötä. Ennen kodissa tärkeintä oli oikeastaan sijainti. Ydinkeskustassa asuessa kotiin pääsi helposti pistäytymään tarvittaessa. Sieltä oli olematon matka harrastuksiin ja töihin. Olohuoneena ja toisinaan myös työhuoneena toimivat kahvilat ja ravintolat. Vatsan kasvaessa muutimme lisätilan perässä pienen matkan päähän ytimestä. Muutos tuntuu kuitenkin tosi isolta. Etenkin, kun kotona todella nyt oleillaan, syödään, kahvitellaan ja paljolti myös tavataan ystäviä.

On ollut yllättävää, miten paljon vauva kaipaa ja suorastaan rakastaa kotona olemista. Ensin huomasimme, että reissuja ja retkiä seurasi monesti tavanomaista enemmän kitinää ja kurjaa oloa. Yritämmekin rajoittaa menemisiä niin, että ohjelmaa olisi vain kerran päivässä ja välillä pysymme kokonaan kotosalla. Viimeistään asia tuli selväksi, kun muutaman päivän mummulareissun jälkeen saavuimme kotiin. Paluumatka oli melkoista vääntöä ja hyssyttelyä, mutta heti kun kotiovesta oltiin päästy sisään, ilta oli yhtä hymyä ja kujertelua.
 

Mies järjesti meille takeaway illallisen ja pöydän olohuoneeseen.

Äidin pää ei vaan aina meinaa kestää liikaa neljän seinän sisällä kökkimistä. Kolme kuukautta on vierähtänyt ja aika monta kertaa liika kotona pyöriminen on alkanut tuntua ahdistavalta. Kuten Johanna kirjoitteli, mummut, kummit ja ystävät ovat todellakin pelastus. Myös lähellä asuviin äiteihin on kiva päästä tutustumaan perhekerhossa ja muissa harrasteissa.

Mökkihöperöitymisen ehkäisemiseksi on tiedossa myös lisää reissuja mummulaan, siskon luo ja maailmalle. Saas nähdä millaista on matkailu Lontoossa ja Ranskassa pikkumiehen kanssa. Pähkäilimme jo miehen kanssa, mitkä kulkuvälineet otetaan matkaan. Pärjäämmekö ilman vaunukoppaa? Kantoreppu varmaan pitää hankkia, mutta millainen? Vai raahaisinko kuitenkin jo tutun kantoliinan, vaikka se onkin musta vähän nolo? Sitteri olis tosi kätevä matkassa, koska meidän vauva ei juuri lattialla viihdy, mutta mitä kaikkea voi kuvitella matkassa raahaavansa?

Näitä onneksi ehtii täällä kotisohvalla hyvin miettiä!

Henna Aa