sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kärjistyksiä

Tänään eräissä kekkereissä juttelin pitkään uuden tuttavuuden kanssa, joka on myös tällä hetkellä kotiäiti. Huomasimme, että meillä on tosi paljon yhteistä keskusteltavaa. Ei tietenkään valtava ihme, samanikäisten tyttöjen äitejä kun olemme. Mutta aina ei ole itsestäänselvää, että (koti)äitiys tarkoittaisi samanmielisyyttä asioista. Varsinkin, jos omaa hyvin kärkeviä mielipiteitä, jää kyllä helposti yksin näkemystensä kanssa ja saa aikaan loukkaantumisia ja pahaa mieltä. Tässä joitain teemoja, joiden kärkevä ja ehdoton esilletuominen saa takuulla aikaan ikävän tunnelman.

IMETYS
1) Lasta on ehdottomasti imetettävä niin pitkään kuin lapsi haluaa. Imetyksen onnistuminen on äidistä itsestään kiinni ja joskus se vaatii vain paljon tahtoa ja kärsivällisyyttä. Imetyksen hyödyt ovat kiistattomat: mm. äidin ja lapsen kiintymyssuhde lujittuu ja lapsesta tulee älykkäämpi ja vähemmän allerginen.

2) Yli vuoden imettäminen on todella outoa ja nousee äidin tarpeesta pitää taaperoikäistä vauvana. Rintamaidosta ei ole ensimmäisen vuoden jälkeen lapselle mitään hyötyä.

RUOKA
3) Purkkiruuat sisältävät lisäaineita ja ovat teollista myrkkyä. Miten kalaruoka muuten voisi säilyä vuoden huoneenlämmössä?! Meidän lapsi ei saa herkkuja ennen kouluikää.

4) Valmisruuat ovat tutkittuja ja terveellisiä. Syönhän itsekin eineksiä, enkä jaksa kuluttaa aikaani keittelemällä kukkakaaleja. Jos lapsi ei saa syödä herkkuja, hänestä tulee takuulla syömishäiriöinen teini.

RYTMI
5) Lapselle säännöllinen rytmi on tärkeää ja lapsi nauttii siitä, että asiat toistuvat samanlaisina. Se myös lisää lapsen turvallisuudentunnetta. Siksi meillä on jääkaapin ovessa aikataulu, minkä mukaan jokainen päivä toistetaan.

6) Lapset sopeutuvat ja tottuvat. Nukkukoon silloin kun nukuttaa ja syököön, kun on nälkä! Lapset eivät muuta meidän elämää, vaan kulkevat mukana sinne, minne aikuiset menevät.

NUKKUMINEN
7) Perhepeti on luonteva ja turvallisuudentunnetta lisäävä ratkaisu. Lähes kaikissa muissa kuin länsimaisissa kulttuureissa lapset nukkuvat vanhempien kanssa yhdessä. Tutkimukset osoittavat, että lapsi nukkuu paremmin yhdessä vanhemman kanssa.

8) Perhepeti on laiskan äidin ratkaisu. Paitsi että se on vaarallista lapselle, se on myös outoa. Tutkimukset osoittavat, että lapsi nukkuu paremmin yksin omassa sängyssään.

HOITOPAIKKA
9) Lapselle paras hoitopaikka on oma koti. Alle kolmevuotias ei vielä tarvitse muiden lasten seuraa. Taloudellisten näkökulmien perusteluna käyttäminen ei ole todellinen peruste, koska aina voi pyytää pankista lyhennysvapaata. Lapsen mielenterveyden ja kehityksen hintaa ei voi laskea rahassa.

10) Äidit pois kotoa lorvimasta! Päivähoito on laadukasta ja lapselle on vain hyväksi saada virikkeitä ja oppia muiden lasten kanssa olemista.

IKÄERO
11) Lapset kannattaa hankkia mahdollisimman pienillä ikäeroilla. Niistä on sitten toisilleen seuraa ja onpahan pikkulapsikaaosvaihe nopeammin ohi.

12) Liian lyhyt ikäero traumatisoi ja jättää lapset paitsi tärkeää vanhempien huomiota. Isommasta tulee vastuullinen liian varhain.

USKONNOLLISUUS
13) On julmaa pakottaa lapsi uskontokunnan jäseneksi ja päättää hänen puolestaan.

14) Hengellisyys kuuluu ihmisyyteen. Vanhemmilla on oikeus kasvattaa lasta uskontoon, joka on heille merkityksellinen arvopohja. Vanhemmat päättävät lukuisia muitakin asioita lapsen puolesta. 

Näitähän löytyisi vielä vaikka kuinka! Lukekaa vauvalehdistä ja keskustelupalstoilta lisää! Tyrmistyttävää on myös se, että äärinäkemyksiä tosiaan on ihmisillä kosolti. Ehkä kuitenkin hurjinta on se, että elämänvaiheessa, jossa kaikki tuki ja tsemppi olisi tarpeen, keskitytään helposti vertailuun ja toisten arvosteluun. Ehkä se kertoo epävarmuudesta. Ulkopuolelta harvemmin voi sanoa, mikä on kullekin perheelle paras ratkaisu. Äidit, olkaamme solidaarisia ja tukevia toisillemme!

Johanna

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Hyvin olit keräillyt teemat ja oikea rivihän oli: kaikki parittomat numerot paitsi 13 vitsivitsi ;)

Unknown kirjoitti...

Oops, vähän liikaa löysin tästä itseäni ... Useammassa lapsessa (millä ikäerolla vain) on se hyvä puoli, että vaikka minun ideaalini ovat samat, lapset ovat joka tapauksessa ihan erilaisia.