lauantai 20. huhtikuuta 2013

Hampaat irvessä höyhensaarille

Iltahetki on tietysti rauhoittumista varten, jotta nukkumatti heittäisi unihiekan lempeästi ja uni tulisi nopeasti. (Tekikö muuten joku muukin lapsena siten, että peitti äkkiä silmät ennen kuin Pikku Kakkosen lopussa se DDR:stä tullut Nukkumatti ehti heittää hiekkaa? Mä tein.)



En usko että meidän perhe on poikkeus siinä, että aina ei mene ihan putkeen se rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa. Tällä hetkellä suurimpia haasteita on hampaiden harjaus. Kaihoten muistan aikaa, jolloin lapsi piti sitä jännittävänä ja hauskana juttuna. Nyt tyttö inhoaa tapahtumaa, puree harjaa, syljeskelee ja lopuksi yleensä karjuu, huutaa ja kiemurtelee. Monenlaista hauskaa oheistoimintaa olemme yrittäneet virittää, lauluja ja huomion suuntaamista muualle. Myöskään (yllätys!) järkiperustelut hampaiden harjauksen tärkeydestä tai esteettisistä näkökulmista ei ole vielä auttaneet asiaa. Emme siis varsinaisesti kisaa miehen kanssa siitä, kumpi saa illalla hampaiden harjaus-ohjelmanumeron kontolleen. Jos teillä on jotain vinkkejä, miten saa 1,5-vuotiaan suosiolla suostumaan harjaukseen, niin kertokaa! Se vinkki, että lapsen hampaat kannattaa harjata niin että lapsi makaa, ei todellakaan toiminut ainakaan meillä.




On meillä onneksi sitten kivojakin iltarutiineja. Yhdessä pötköttely, iltavirren laulaminen ja unilelujen järjestely ovat mukavia koko perheen juttuja. Lapselle tuntuu olevan tärkeää, että asiat menevät aina samassa järjestyksessä. Usein lapsen nukahtamista helpottaakseni luettelen yksitoikkoisella äänellä lähipiirin ihmisiä ja tietenkin myös koiria, jotka ovat jo menossa nukkumaan. Pidän sitä jonkinlaisena läheisten siunauksena, meille tällä hetkellä sopivana iltarukouksena, josta täällä jo aiemmin kirjoitettiinkin.




Johanna, jonka mies otti nämä upeat kuvat meidän vessassa :)

7 kommenttia:

Elinamaria kirjoitti...

Oletteko kokeilleet, että lapsi saisi samalla tai ensin harjata vanhemman hampaita, Meillä auttoi, kun poitsu sai kurkata ja tökkiä vanhemman suuhun.

Anna H. kirjoitti...

Toisaalta lapsen karjunta saattaa helpottaa hampaiden harjausta, koska silloin suu on apposen ammollaan. Itsestäni on vielä vaikeampaa, jos lapsi sulkee suunsa koko puruvoimallaan. Millä hohtimilla ne leuat saa väännettyä auki? Laihaa lohtua ja kaikkea hyvää! :)

Anonyymi kirjoitti...

Ei muuta keinoa, kun harjata vaan ja se karjumisvaihe menee ohi. Sitten joskus se on vain yksi rutiineista. Olen pahoillani. ;)

Johanna kirjoitti...

Kiitos vertaistuesta ja tsemppiä myös teille! Ehkä tosiaan tämäkin on yksi sellainen vaihe, joka menee ohi. Kunnes tulee taas joku uusi vaihe... :) Voi näitä arjen haasteita ja riemuja.

Laura P. kirjoitti...

Meillä lauletaan "Pikku koira laulaa" ja tytär vastaa "hau hau hau". Silloin saa harjan tuikattua hetkeksi suuhun. Mutta useampaa lempilaulua tulee laulettua joka hammaspesulla, eikä tulos silti ole välttämättä kehuttava. Tämä on taas yksi vaihe vaiheiden päättymättömässä ketjussa...

Anonyymi kirjoitti...

Meillä 1,5 v:n hampaat saa pestyä lähinnä tällä taktiikalla: pidetään yhdessä harjasta kiinni, kraanasta valuu vesi, laitetaan harja veden alle, sitten hetkeksi suuhun (jolloin harjataan), sitten veden alle, sitten suuhun... taapero tykkää kastaa harjaa vedessä ja yrittää imeä siitä sitten veden. Luonto ei kiitä veden tuhlauksesta, mutta mutta...

Riikka Myllys kirjoitti...

Hampaidenharjausniksejä on varmaan yhtä paljon kuin lapsia, mutta meillä toimii se, että lapsi saa myös itse harjata hampaitaan (= pureskella harjaa). Taitaa yleensä mennä niin, että ensin aikuinen pesee ja sen jälkeen lapsi. Lapsi kyllä yleisesti ottaen pitää kyseisestä toimituksesta, joten ei mikään näin-sain-karjuvan-lapsen-pitämään-hampaidenharjauksesta-niksi.