keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Peiliin katsomisen aika

Facebook-seinäni pursusaa päivityksiä, joissa ihmiset kertovat, mitä eivät tee seuraavien viikkojen aikana. Jotkut eivät syö karkkia, toiset eivät katso niin paljon televisiota. Myös ekoteoissa kunnostautuminen on saanut kannatusta Ekopaaston hengessä: liha jätetään väliin tai veden kulutusta tarkkaillaan. Viime vuonna hittinä oli jättää facebookin seuraaminen joiksikin keväisiksi viikoiksi. Hurjimmat sanovat julkisesti, etteivät osallistu ollenkaan moiseen hömpötykseen, eivätkä aio tehdä mitään.

Kuva: Riikka Myllys
Tänään on tuhkakeskiviikko, joka aloittaa kristillisten kirkkojen paastonajan. Paasto kestää reilun kuusi viikkoa ja se sijoittuu pääsiäisen alle. Elämän yksinkertaistamisen tarkoituksena on tehdä tilaa tutkia itseä ja suhdettaan Jumalaan. Samalla tavoitteena on, että näkisimme paremmin muut ihmiset ja luonnon tilan. Piispa Kaarlo Kallialan sanoin "maailma muuttuu läpinäkyväksi ja lähimmäinen näkyväksi".

Minä en ole koskaan ollut mitenkään aktiivinen paastoaja. Erilaisia asioita olen vuosien aikana luvannut ja yrittänyt tehdä, jossain jotenkin onnistuenkin. Tänä vuonna minulla on paukkuja laittaa paastoon tavanomaistakin vähemmän. Itseni ja perheeni hengissä ja pitämisessä on tarpeeksi itsensä tutkiskelua minulle. Sitä paitsi niissäkään kirkoissa, joissa paastoon liittyy yleisesti erilaisia ruokaan liittyviää säädöksiä (kuten lihan pois jättäminen), ohjeet eivät koske imettäviä äitejä.

Jaakko Heinimäki heitti kuitenkin jo pari vuotta vanhassa kolumnissaan haasteen, joka kolahti. Aion siis yrittää seuraavien viikkojen aikana olla puhumatta pahaa muista ihmisistä.

Muistan lukeneeni joskus perheestä, jossa ei saanut puhua pahaa muista. Se ei valitettavasti meidän perheemme, vaikka sellaisen kasvuympäristön haluaisin luoda omille lapsilleni. Muiden mollaamisen kuuleminen vaikuttaa nimittäin myös käsitykseen itsestä. Vahvaa itsetuntoa on vaikea luoda, jos jatkuvasti kuulee, miten huonoja ja tyhmiä muut ihmiset voivatkaan olla. Jokainen meistä on huono ja tekee virheitä, mutta kaikissa on myös hyvää. Itse voi valita, kumpaa haluaa nähdä.

Tiedän jo etukäteen, että viikot tulevat olemaan vaikeita. Jospa kuitenkin muistaisin yrittää.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä idea! Minä aloitan "en huuda lapselle aamuisin" -paaston. Sovittiin tänään, että huomisesta alkaen tyttö syö aamupalan ja pukee päälle ilman kahtakymmentä pyyntöä, joista viimeiset kajautan tavallisesti aika voimakkaalla äänellä. Päiväkodin pihassa tyttö sitten kysyi: "mitä tapahtuu, jos en muistakaan, sitten huomenaamulla". Minä: "no sitten sopimus menee rikki ja minä huudan taas ja siitä tulee minulle koko päiväksi kurja olo kun olen sinulle huutanut" Tytär: "no jos kokeilisit huutaa ihan hiljaa!"
ps. Ihana pieni peiliinkatsoja kuvassa!
Henna Äm